Terveysmetsä on hyvinvointia lisäävä menetelmä, jota on kehitetty kymmenisen vuotta. Se tarkoittaa myös paikkaa ja asennetta. Terveysmetsään voi suunnata montaa polkua.
Terveysmetsä-menetelmä on yhteistyön tulosta
Terveysmetsä-menetelmää on ollut kehittämässä useat eri tahot. Malli luotiin vuosina 2014–2016 maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa. Perustaa tälle oli osaltaan luonut Terveysmetsä Helsingissä -hanke (Sitra 2013), jossa kehitettiin maailmanlaajuisestikin uudentyyppinen luontopolkumalli, terveysluontopolku.
Kehitystyössä ovat olleet mukana:
- johtava lääkäri Anders Mickos
- avohoidon ylilääkäri Anna Peitola
- vastaava terveydenhoitaja Malin Heikkinen
- professori Liisa Tyrväinen
- tutkimusprofessori Timo Partonen
- biologi Adela Pajunen ja
- maantieteilijä Marko Leppänen.
Vuosina 2015–2020 kehitystyöhön osallistui lisäksi useita terveydenhuollon ja luontoalan ammattilaisia.
Terveysmetsän vaikutuksia on mitattu ja tutkittu
Alusta alkaen retkisarjoihin osallistuneilta on kerätty palautetta ja arvioita toiminnan vaikutuksesta kuntoutumiseen. Palaute ja kokemukset ovat olleet suorastaan hämmästyttävän myönteistä. Se antoi aiheen tutkia asiaa tarkemmin.
Vuonna 2023 julkaistu kansainvälisesti vertaisarvioitu (Frontiers.org) tutkimus antoi selkeää näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta. Tästä saatiin kimmoke ja rohkeutta laajentaa Terveysmetsää edelleen.
Terveysmetsä-menetelmää on koulutettu eteenpäin vuodesta 2019. Opas- ja muita koulutuksia on järjestetty muun muassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluille ja Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä toimiville hankkeille.
Terveysmetsä on vaihteleva ja luonnontilainen paikka
Terveysmetsä paikkana tarkoittaa luontoaluetta, jossa on keskimääräistä enemmän hyvinvointia lisääviä ominaisuuksia. Alue on tietoisesti omistettu hyvinvoinnin kokemiselle, ja siellä on kulkukelpoinen reitti ja mahdollisesti elpymistä tukevia rakenteita.
Virallisia terveysmetsiä on perustettu muun muassa Hyvinkäälle, Lahteen, Kajaaniin ja Kouvolaan. Kolmen viimeksi mainitun terveysmetsät kytkeytyvät viereiseen sairaalaan.
Viime kädessä terveysmetsänä voi pitää mitä tahansa luonnonpaikkaa tai -aluetta, johon suhtaudutaan tietoisesti hyvinvoinnin lähteenä. Tietoisuus auttaa havaitsemaan paikan hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia ja tukeutumaan niihin.
Terveysmetsän arvomaailma ja asenne
Terveysmetsä-toimintaa ohjaavat arvot ovat elämän kunnioitus, yhdenvertaisuus, ekologisuus, luottamuksellisuus ja tutkimustieto.
Tärkein Terveysmetsän ulottuvuus kumpuaa itse kunkin sisältä. Terveysmetsä asenteena tarkoittaa tietoista pyrkimystä antautua luonnon hoidettavaksi ja vastalahjaksi vaalia itse luontoa.
Kannustamme perustamaan terveysluontopolkuja
Terveysluontopolku on kuin perinteinen luontopolku, mutta siinä on tietoisena päämääränä hyvinvoinnin kohentuminen. Terveysluontopolulla kulkija oppii uusia ja kiehtovia asioita luonnosta ja hyvinvoinnista, rentoutuu, virkistyy ja oivaltaa.
Terveysluontopolun linjauksessa huomioidaan erityisen elvyttävät paikat ja maisemat. Polulla pääsee kokeilemaan yksinkertaisia harjoitteita, jotka lisäävät luontoyhteyttä.
Terveysluontopolkuja on jo esimerkiksi Helsingin Vartiosaaressa (sitra.fi), Pornaistenniemellä (vihreatsylit.fi) ja Lohjan Liessaaressa (lohja.fi). Terveysluontopolut sopivat erinomaisesti osaksi kunnallista virkistysaluetarjontaa, mutta yhtä lailla esimerkiksi kurssikeskuksien ja matkailumaatilojen yhteyteen tai vaikkapa mökkitontille.
