Menu
TERVEYSMETSÄ
Mikä on Terveysmetsä?
Luonto on ihmislajin koti, ja suomalaiselle läheisintä luontoa on metsä. Se on meille tutkitusti hyvinvoinnin ja terveyden lähde. Terveysmetsä- toiminnasta voidaan puhua, kun metsän hyvää tekevää vaikutusta nautitaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti.
Terveysmetsä on myös paikka. Siellä esiintyy koko joukko hyvinvointia tukevia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi hiljaisuus, vanhat puuyksilöt, vesistöt, lajiston monimuotoisuus ja kulkukelpoiset polut. Olemme esitelleet Terveysmetsän maisemapiirteitä teoksessa Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto (Gummerus, 2017). Jokaisen oma kokemus on kuitenkin tärkeintä ja jo yksikin puu on hyvinvoinnin lähde.
Tärkein Terveysmetsän ulottuvuus kumpuaa itse kunkin sisältä. Terveysmetsä on asenne, tietoinen pyrkimys kokea luonnon hyvinvointia ja vastalahjaksi vaalia itse luontoa.
TERVEYSMETSÄ-POLKU
Terveysmetsä-polku on hyvinvointitavoitteinen luontopolku. Sen varrella lumoutuu, rentoutuu ja oppii uutta. Kulkija palaa polulta elpyneenä, virkistyneenä ja innoittuneena.
Terveysmetsä-polku voi sijaita kaupungin tai kunnan virkistysalueella, yhteisön lähimetsässä tai yksityisellä maalla. Pienimuotoisen Terveysmetsä-polun voi perustaa jopa kesämökin tontille. Polku on tapa kannustaa asukkaita metsään, yhteisön jäseniä tai ystävää näkemään ja kokemaan lähimetsänsä aarteet.
Meiltä voi tiedustella konsultaatiota tai työpajaa Terveysmetsä-polun ideoimiseksi ja toteuttamiseksi alueellesi.
Koe Terveysmetsä!
1. Käytä tietoisesti kaikkia aisteja. Kuuntele, haistele, koskettele, maistele, uppoudu näkymiin.
2. Älä kulje onnesi ohi, vaan pysähdy. Asetu aloillesi, istu kannonnokkaan tai käy pitkällesi mättäisiin. Antaudu, päästä irti. Koe osallisuutta luonnon kanssa.
3. Havainnoi retken kuluessa ja sen jälkeen, miltä metsä tuntuu olossasi. Tule tietoiseksi erilaisten paikkojen, olosuhteiden ja harjoitteiden vaikutuksesta. Miltä tuntuu olla kätkössä tai toisaalta näköalan äärellä? Millaisen olon tuottaa sateen jälkeinen ilma? Entä muurahaisten ruokinta tai kapuaminen ison siirtolohkareen päälle?
OPI LISÄÄ
KOULUTUKSET JA TYÖPAJAT
”Opetus ei ole astian täyttämistä vaan tulen sytyttämistä.”
Herakleitoksen opetusfilosofia mottonamme olemme kouluttaneet vuodesta 2012 alkaen lukuisia työyhteisöjä sekä luonto- ja terveysalojen ammattilaisia luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen.
Koulutusvalikoimaamme kuuluu luentoja, työpajoja ja opaskoulutus.
Kirjat
(Lisätietoa kirjoista saat klikkaamalla kuvia)
"Teoksesta käy selvästi ilmi kirjoittajien intohimo luontoon ja metsään sekä perehtyneisyys asiaan. Se näkyy mm. laajassa lähdeaineistojen luettelossa, josta pääsee halutessaan aivan nippelitiedonkin äärelle, eli kvantitatiivisiin tutkimustuloksiin, joita on paljon. Missään vaiheessa ei tule mieleen, että nyt puhuttaisiin huuhaata, vaikka teksti onkin kirjoitettu hyvin maanläheisesti. Sitä ei todellakaan tarvitse lukea tohtorintakki päällä, vaan vaikkapa paljain jaloin riippukeinussa tai sammalmättäällä loikoillen."
”Helppotajuisesti selostetut tutkimustiedot luonnon terveysvaikutuksista yhdistyvät kirjassa saumattomasti omakohtaisten luontokokemusten kuvailuun. Kirjaa lukiessa huomaa, että sen ilmaisujen ja kieliasun huolitteluun on käytetty aikaa. Ajoittain mielessäni kävi, että kirjaa voisi verrata kuin huolellisesti viimeisteltyyn käsityötuotteeseen, kuin johonkin soittimeen.”
"Teoksesta käy selvästi ilmi kirjoittajien intohimo luontoon ja metsään sekä perehtyneisyys asiaan. Se näkyy mm. laajassa lähdeaineistojen luettelossa, josta pääsee halutessaan aivan nippelitiedonkin äärelle, eli kvantitatiivisiin tutkimustuloksiin, joita on paljon. Missään vaiheessa ei tule mieleen, että nyt puhuttaisiin huuhaata, vaikka teksti onkin kirjoitettu hyvin maanläheisesti. Sitä ei todellakaan tarvitse lukea tohtorintakki päällä, vaan vaikkapa paljain jaloin riippukeinussa tai sammalmättäällä loikoillen."
”Helppotajuisesti selostetut tutkimustiedot luonnon terveysvaikutuksista yhdistyvät kirjassa saumattomasti omakohtaisten luontokokemusten kuvailuun. Kirjaa lukiessa huomaa, että sen ilmaisujen ja kieliasun huolitteluun on käytetty aikaa. Ajoittain mielessäni kävi, että kirjaa voisi verrata kuin huolellisesti viimeisteltyyn käsityötuotteeseen, kuin johonkin soittimeen.”