Tutkimus osoittaa: Terveysmetsä kohentaa mielenterveyttä

Terveysmetsä-toiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia alusta, eli vuodesta 2015 alkaen. Nyt menetelmän vaikuttavuus on todettu myös tutkimuksella.

Teksti: Marko Leppänen
Nainen haltioituu terveysmetsässä

Mulla oli kanssa keskivaikea masennus ja toi teki hyvää sille… siellä se stressi laukesi. Sitten jälkikäteen oli mukava fiilis ja unikin tuli paremmin. Mä teen nykyään tätä koko ajan!”1

THL:n tutkimusprofessori Timo Partosen johdolla selvitettiin, millaisia vaikutuksia toimintaan osallistumisella oli koettuun terveyteen, mielen hyvinvointiin, uneen ja fyysiseen aktiivisuuteen.

Tutkimuksen päätulos oli se, että metsäryhmään osallistujien psyykkinen hyvinvointi koheni kliinisesti merkitsevästi. Myös koettu terveys ja toimintakyky kohenivat. Toimintaan osallistuminen vahvisti seuraavia mielenterveyttä suojaavia tekijöitä:

  • rentoutumista
  • energisyyttä
  • ongelmanratkaisukykyä
  • itsensä hyväksymistä
  • hyväntuulisuutta ja
  • läheisyyden tunnetta muita ihmisiä kohtaan.

Kysymyspatteristoja ja aktiivisuusrannekkeita

Käytännön luontointerventioiden toimivuudesta on toistaiseksi suhteellisen vähän tutkimustietoa. Siinä valossa Frontiers in Public Health -tiedelehdessä syksyllä 2023 julkaistu artikkeli2 on uraauurtava.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2018–2020. Tuolloin yhteensä 79 ihmistä, keski-iältään 58 vuotta, osallistui seitsemän kerran ohjattuun metsäretkisarjaan. Retkillä antauduttiin luonnolle kaikin aistein, makoiltiin mättäältään ja opittiin luonnosta. Verrokkiryhmänä toimi liikuntaryhmä, joka tarjosi kestoltaan ja fyysiseltä aktiivisuudeltaan samantasoista vaihtelevaa ohjelmaa.

Osallistuminen ryhmiin ei ollut sidottu tiettyihin diagnooseihin, vaan perustui hoitohenkilökunnan arvioihin siitä, kuka voisi hyötyä toiminnasta. Osallistujat tekivät psyykkistä hyvinvointia mittaavan testin ennen ja jälkeen ohjelmaa ja sen puolivälissä. Lisäksi he käyttivät ranneketta, joka antoi tietoa aktiivisuudesta ja unesta.

Yllätyksiä ja ennakkoluulojen romuttamista

Luonnon havainnointi ja asenne on avoimempi, ihmettelen ja katson kauneutta. Esim. korvasientä. Muurahaispesää ja tällaisia juttuja. Aistien kautta, se tunne minkä sieltä nykyään saa on rennompi.”1

Iällä ja sukupuolella ei havaittu olevan vaikutusta mielenterveyshyötyjen saamiseen, ja mikä hieman yllättävää, ei myöskään vuodenajalla. Kevätryhmät retkeilivät viimeisiltä hangilta suloisimpaan suveen, syysryhmät kesän loppupilkahduksilta ensilumeen.

Yllättävää oli sekin, että kummankaan ryhmän fyysisessä aktiivisuudessa ei havaittu muutosta. Lisäksi metsäryhmäläisten uni lyheni keskimäärin vartilla, kun se liikuntaryhmässä lisääntyi vastaavan määrän. Toisaalta metsäryhmäläiset nukahtivat aiempaa nopeammin ja kokivat unenlaatunsa parantuneen.

Suurin osa koki luonnon hyvin tärkeäksi jo lähtötilanteessa, mutta metsäryhmä vahvisti heissä tätä kokemusta. Toisinaan kuultu heitto ”ajatella, että jotkut ovat niin luonnosta vieraantuneita, että tarvitsevat jonkun sinne viemään” perustuu täysin paikkansa pitämättömään ennakkoluuloon.

Metsään menijät olivat syvästi luontoihmisiä, ja vielä enemmän retkisarjan päätteeksi.

Maaseudullakin sijaa metsäterapiatoiminnalle

Tutkimus osoitti, että silloinkin kun asukkaiden elinympäristö on pääosin maaseutumainen ja vihreä, kuten Itä-Uudenmaan Sipoossa, voidaan aktiivisella luontointerventiolla saavuttaa mitattavia tuloksia. Luontoaltistus voi olla potentiaalinen lisä perusterveydenhuollon keinovalikoimiin, asiakkaiden ollessa usein monisairaita ja kärsiessä yleisesti huonosta terveydentilasta.

Metsäryhmäläisillä hyvinvointi koheni myös lähtötilanteessa heikoimmin voivilla, mikä ei ole hyvinvointi-interventioissa itsestään selvää. Toisin sanoen metsäreseptistä voivat erityisesti hyötyä keskimääräistä heikommassa kunnossa olevat. 

Tutkimusta rahoittivat Lapsi ja luonto -säätiö, Sipoon kunta ja THL, Finska Läkaresällskapet, Perkléns stiftelse sekä HUS-erva. 

Kirjoittaja on maantieteilijä (FM). Työni lomassa seikkailen erilaisissa mielenkiintoisissa paikoissa, opiskelen buddhalaisuutta ja saunon.

Kirjallisuutta

  1. Opinnäytetyönä tehdyssä haastattelututkimuksissa kysyttiin osallistujilta heidän kokemuksistaan 2-4 vuotta terveysmetsätoimintaan osallistumisen jälkeen. Tulokset antoivat viitettä siitä että luontoyhteyden syventyminen ja hyvinvoinnin kokemus on jatkunut ainakin jossain määrin. Vastausten perusteella osallistujat kokivat tärkeäksi, että toimintaan ohjattiin nimenomaan sote-palvelujen kautta.

    Heikkinen, M. (2022). Hälsofrämjande Hälsoskog gruppverksamhet i Sibbo kommuns social- och hälsovårdstjänster – upplevelser ur ett deltagarperspektiv (Terveyttä edistävää Terveysmetsä-ryhmätoimintaa Sipoon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa – kokemuksia osallistujan näkökulmasta). [Masterarbete (opinnäytetyö), Hälsofrämjande (Terveyden edistäminen) Högre yrkeshögskole examen (ylempi ammattikorkeakoulututkinto), HYH, Arcada]. Theseus, Suomen ammattikorkeakoulujen kokotekstitietokanta. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429968
  2. Kolster, A., Heikkinen, M., Pajunen, A., Mickos, A., Wennman, H. & Partonen, T. (2023). Targeted health promotion with guided nature walks or group exercise: a controlled trial in primary care. Frontiers in Public Health (11). https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1208858

Terveysmetsä-toiminta saa luonnon tuntumaan läheiseltä

Terveysmetsä-toimintaan osallistuminen voimistaa luonnon kokemista hyvinvoinnin lähteenä ja arjen voimavarana.
luonnon hyvinvointivaikutukset mielenterveys terveysmetsä tutkimus

Millainen on terveysmetsä? – maastoanalyysi Lohjan Liessaarelta

Luonto tekee meille hyvää, mutta millainen luonto erityisesti? Tämä on peruskysymys, kun suunnitellaan terapeuttisia metsäretkiä tai terveysluontopolkua.
elvyttävä ympäristö terveysluontopolku terveysmetsä
Luonnontie / Y-tunnus 2481710-3
puh. 050 402 9705 (Adela Pajunen)