Luonto auttaa läpi vaikean ajan – resilienssin kolme ulottuvuutta

Vuonna 2023 julkaistiin huomionarvoinen tiedeartikkeli, jossa 24 huippututkijaa analysoi suuren määrän luonnon terveysvaikutuksia koskevaa tutkimusta nimenomaan resilienssin näkökulmasta.¹

Analyysin pohjalta he laativat nature-based-biopsychosocial-resilience -teorian (NBRT). Siinä luonnon rooli vaikeiden aikojen ja stressaavien tilanteiden tukena jaotellaan kolmeen osaan:

• ennaltaehkäisyyn
• sopeutumiseen ja 
• toipumiseen.

1. Luontokontakti ennaltaehkäisee tasapainon horjahdusta

Luonnossa oleskelu lisää voimavarojamme: parantaa fyysistä kuntoa, tukee immuniteettia ja monipuolistaa mikrobistoa. Vihreillä asuinalueilla esiintyy esimerkiksi kakkostyypin diabetesta, mielen sairauksia ja sydän- ja verisuonisairauksia keskimääräistä vähemmän.

Mielialan kohoaminen on yksi selvimmin todennetuista luonnon hyvinvointivaikutuksista. Oleellista on luontokontaktin säännöllisyys. Ihmisellä, joka liikkuu vähintään kerran viikossa luonnossa, on tilastollisesti selvästi pienempi riski mielenterveyden ongelmiin kuin vähemmän luonnossa liikkuvilla.

Vihreämmillä asuinalueilla (sosio-ekonomiset tekijät huomioiden) koetaan vähemmän yksinäisyyttä ja enemmän yhteyttä kanssaihmisiin. Tämä näkyy muun muassa avuliaisuutena ja altruismina sekä rikosten määrän vähäisyytenä.

Myös Terveysmetsä-toiminnan on havaittu lisäävän osallistujien läheisyyden tunnetta muihin ihmisiin. Yhteyttä kokiessa on helpompi kukoistaa, pysyä terveenä ja elää itsensä näköistä elämää. 

2. Luonto lisää voimavaroja, kun ”tilanne on päällä”

Kun joudumme kuormittavaan tilanteeseen, luontokontakti antaa voimavaroja, loiventaa kielteisiä reaktioita ja auttaa sopeutumaan. Tasapainoinen stressireaktioiden säätely auttaa jaksamaan myös pidempikestoista kuormittavaa tilannetta.

Eräässä tutkimuksessa² havaittiin, että alakouluikäisillä luonnon läheisyys kodin lähellä vähensi stressaavien elämäntapahtumien (kuten riidat, kiusaaminen, muutto) haitallista vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Myös lapsen itsearvostus säilyi korkeammalla kuormittavien tilanteiden jälkeen. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu stressaavia elämäntilanteita (kuten avioeron) kokeneilta aikuisilta.

Hyvä mieliala lisää kykyä arvioida realistisesti potentiaalista uhkaa. Sen tuella on helpompi pysyä selväjärkisenä haastavassa tilanteessa, olla luova, nähdä ratkaisuja ja kyetä tekemään niitä.

3. Luonto tukee koettelemuksesta toipumista

Luonto aktivoi palautumista tukevia prosesseja. Toipumisvaiheessa rauhallinen kuljeskelu metsässä voi nopeuttaa parantumista erilaisista sairauksista. Luonnon verenpainetta tasaava vaikutus on hyödyksi esimerkiksi hermoyhteyksien palautumisessa aivoinfarktin jälkeen. Mielialan kohentuminen tukee psyykkistä jaloilleen pääsyä kriisin jälkeen.

Nopeampi toipuminen vastoinkäymisestä (olipa se fysiologinen, psykologinen tai sosiaalinen) toimii osaltaan valmistelevana ja ennaltaehkäisevänä tekijänä seuraavaa vastoinkäymistä varten. Säännöllisestä luontokontaktista muodostuu myönteinen kehä, joka ylläpitää resilienssiä helpommissa ja vaikeammissa elämänvaiheissa.

Mitä resilienssin osa-aluetta sinä tarvitset juuri nyt?

Kirjallisuutta

1. White, M.P., et al. (2023). Nature-based biopsychosocial resilience: An integrative theoretical framework for research on nature and health. Environment International 181: 108234.
2. Wells, N.M. & G.W. Evans (2003). Nearby nature: a buffer of life stress among rural children. Environment and Behavior 35(3): 311–330.