Terveydenhoitaja Malin Heikkinen teki opinnäytetyönään haastattelututkimuksen, jossa paneuduttiin Sipoon terveyskeskuksen Terveysmetsä-ryhmiin vuosina 2018–2020 osallistuneiden kokemuksiin. Tutkimuksessa nousee esiin luontoyhteyden syventyminen, lisääntynyt tietoisuuus luonnon hyvinvointivaikutuksista, vaikutusten pitkäkestoisuus sekä se, että osallistujat arvostavat toiminnan yhteyttä sote-palveluihin.
Luontoon mennään entistä tietoisemmin säätelemään tunteita
Vastauksissa ilmeni, että luonto tiedostetaan aiempaa selvemmin hyvinvoinnin lähteeksi ja sinne suunnataan kun olo kaipaa kohennusta.
Ja kun mä koen että vielä on se stressi päällä, ehkä havainnoin ja haluan useammin metsään. Tajusin että se toimii.
Haastateltavia oli yhteensä 23 ja he olivat keski-iältään 61-vuotiaita. Terveysmetsä-toimintaan osallistumisesta oli henkilöstä riippuen kulunut kahdesta neljään vuotta.
Metsän tarjoaminen soten kautta koettiin tärkeänä
Tutkimuksessa ilmeni, että osallistujat kokivat yhteyden sote-palveluihin merkittävänä asiana. Sen koettiin välittävän huolenpitoa ja kokonaisvaltaista otetta. Omin voimin toimintaan ei olisi jaksanut hakeutua. Toiminnan koettiin olevan osa hoitoa kuten liikunta tai lääkehoito. Luottamusta herätti se, että toiminta perustui tutkimustietoon.
”Se että sote ammattilainen tukee, minut huomioidaan ja että tällainen voisi minua auttaa. Sote ammattilainen välittää meistä. Sillä on iso merkitys.”
Metsäryhmät koostuivat noin kymmenhenkisestä porukasta. Ryhmään lähteminen on ollut joillekin kynnyksen takana ja samalla itsensä ylittämisen paikka.
Mulla kasvoi itsetunto ja luottamus itseeni tämän ryhmän myötä. Olen ollut aika varovainen. Huomasin että pystyn osallistumaan ryhmiin. Se vahvisti minua uskaltaan uudelleen, vahvisti minua ja löysin ns. itseni jälleen…
Viitettä vaikutusten pitkäkestoisuudesta
Erityisen rohkaiseva havainto oli se, että 2–4 vuoden takaisen luontointervention aktivoiva vaikutus vaikutti säilyneen haastatteluhetkeen asti.
”Mä vaan kattelen muurahaisia, tai kukkaa tai mitä vaan niin se on vaan niin iso elämys, nää taidot on kyllä kehittynyt.”
”Mä teen nykyään tätä koko ajan!”
”Nykyisin se on jopa sellaista pientä jumalanpalvelusta, mä vaan ajattelen että tää on ihan valtava, se on mulle tosi elämys, se on iso.”
Heikkinen kertoo, että haastattelutilanteessa itkettiin ja kerrottiin metsäretkien vaikutuksesta uranvaihdoksiin. Voimakkaasti koettujen vaikutusten rinnalla emme toisaalta tiedä haastattelututkimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden kokemasta mahdollisesta pitkäkestoisesta vaikutuksesta. Lyhytkestoiset vaikutukset — ennen kaikkea mielenterveyden koheneminen — tulivat kuitenkin selväksi metsäryhmiä koskevassa tutkimuksessa.
Luontoyhteys syventyi ja jatkoa toivotaan
Toimintaan osallistuminen lisäsi luonnon kokemista entistä läheisempänä. Taidot olivat kasvaneet ja vanha tuttu metsä nähtiin uusin silmin. Toiveissa mainittiin jatkoryhmät ja toiminnan laajentaminen ympärivuotiseksi.
Ainakin yksi jatkoryhmä myös toteutui, kun retkisarjan aktiivinen osallistuja alkoi vapaaehtoisena vetää halukkaille ryhmää virallisen toiminnan päätyttyä.
Se oli kyllä käänteentekevä kokemus niin kuin jossakin mielessä. Se niin kuin vaikutti ihan hirvittävän voimakkaasti minuun. Toivoin heti jatkokurssia.
Haastateltaville metsäryhmät olivat virkistävä uutuus sote-sektorin palvelutarjonnassa. Vastauksissa heijastui niin huolta kuin innostusta toiminnan jatkumisen suhteen, varsinkin liittyen tuolloin jo käynnistymässä olleeseen hyvinvointialue-uudistukseen.
Toivon että Sote uudistus ei näitä poista vaan lisää, enemmän tätä ennaltaehkäisevää. Mä olen näitä puhunut eteenpäin. Tällaisten vaikeiden aikojen jälkeen niin tarvitaan lisää tällaisia apuja.
Lue myös: Terveysmetsä kohentaa mielenterveyttä- osoittaa tutkimus
Kirjoittaja Adela Pajunen on biologi (FT) ja luontaishoitaja. Intohimoni on luonnonkasvien vaikutus terveyteen.
